Coronavirus pillugu meeqqat ima oqaluussinnaavat

Kina-mi illoqarfik Wuhan pualluummik eqqugaaqqagami nunarsuarmi eqqumaffigineqaqaaq. Virus-imut tassunga 2019-nCoV-mut akiuussutissamik nakorsaatissaqanngilaq, nunarsuatsinnilu 2003-imi nappaalatitsisumut SARS-imut eqqaasitseqaaq.

Ulloq 28 Januar Københavnimi querujussuatsinnit coronavirus-imut akiuinermut atortussanik Kinami nunap immikkoortuanut Hubei-mut UNICEF-imit nassiussivugut. Nunarsuarmi ajunaarnersuaqartillugu allatigulluunniit ikiuingasuartussaasoqartillugu querujussuatsinnit nassiussigasuarnikkut ikiuussinnaasarpugut, matumani nassiussani 34 m3-iusini ilaatigut atisanik illersuutissanik 18.861-inik UNICEF nassiussivoq.

Decembarimi 2019-imi coronavirus paasineqarmalli Coronavirus arlalinnit toqqutaasimavoq, Kina-llu avataani tunillatsissimasoqarnera meeqqavit aamma tusagaqarfigisimassagaa ilimanaateqarpoq?
UNICEF Danmarkimi Meeqqanut Inuusuttunullu suliniutinut pisortap Anne Mette Friis-ip oqaloqatiginninnissamut nalorninarsinnaasumut piareersarsinnaavaatit.
Meeqqavit ernumaneranut apeqqutaanullu aajukua periuserisinnaasatit:


1. Kalaallit Nunaanni virus-i ernumanaateqanngitsoq erseqqissaatigiuk
Nunatta nakorsaanera, Peqqinnissamut aqutsisoqarfik aammalu Naalagaaffiup Statens Serum Institut-ia tamarmik eqqissisaapput, coronavirus’sip nunatsinnut siaruaannissaa annikitsuararsuuvoq. Arlaallu taassuminnga nappaateqarluni nunatsinniilissagaluarpat, taava nunatsinni peqqinnissaqarfik piareersimalluinnarpoq tunillaasoqalinnginnissaa anguniarlugu mattussinissaminut.

2. Nunarsuarmiut tamarmik ajornartorsiummik aaqqiiniarsarisut nassuiaatigiuk
Meeqqat nassuiaassinnaavat, inersimasoqarmat ikiuinissaq anguniarlugu tamakkiisumik suliniuteqartunik. Assersuutigalugu attallaat illersuutitallit aammalu kiinappaat Københavnimi UNICEF-ip nunarsuaq tamakkerlugu peqqumaasivianiit nassiussuunneqaqqammerput. Nunarsuaq tamakkerlugu peqqinnissamut kattuffissuup WHO’p nunarsuarmi pisoq alaatsinaaffigilluinnarpaa. Assersuutigalugu taakkua aalajangiussinnaavaat angalasut tamavimmik timmisartoqarfinni tamani peqqissusaat misissorneqaqqaartassasoq, maannamullu taamatut sakkortutigisumik aalajangiussaqarnissaq peqqutissaqarsorineqanngilaq.

3. Meeraq eqqissisaruk nassuiaallugulu feriarlusi angalasinnaasusi
Nunanut allanut ministereqarfiup Kina’mukarnissaq Hubei-provinsen-illu tikinneqarnissaa aarlerisaarutigaat, virus’si tassanngaaniit aallaaveqarsorineqarmat. Pisortaqarfiilli naapertorlugit napparsimalernissaq annilaanngatiginngivillugu nunarsuarmi allamukartoqarsinnaavoq. Soorlu Thailand’iliartoqarsinnaalluni.

4. Naatsumik erseqqarissumillu akisarit
Meeqqavit apeqqutaanut akissuteqarniaraangavit eqqarsaatigisassavat qanoq qanorlu annertutigisumik oqaluttuassanerlutit. Pisut annertoorsuanngortillugit paasissutissalluunniit annertuallaat oqaluttuarerujussuarnissaat pisariaqanngilaq. Assersuutigalugu oqassaguit ”virus’si taamaallaat utoqqarnut ulorianarpoq” taava meeqqap imminut ernummatigineraniit – immaqa aanaakkuminik aataakkuminilluunniit ernummateqarnissaanut nuutitsiinnassaatit. Aamma iluarpallaarnavianngilaq annilaanganeq allamut saasassallugu soorlu oqarnikkut: ”angallannermi toqusartut amerlanerujussuupput…”. Meeqqammi massakkorpiaq ernummataanut tunngassuteqanngimmata.

5. Sivisunerpaamik meeqqat akuliutsinnaveersaaruk
Meeqqat sakkortuunik, soorlu sorsunnermut, peqqarniisaarnianut, ajunaarnersuarnut, piitsuussutsimut perlilertunullu tunngasunik aatsaat tusaasaqartariaqarput atualeraangamik. Taamaasinerani meeqqat namminneq atuarsinnaalersinnaagamik atuaqatitilluunniit aqqutigalugit nunarsuarmi amiilaarnartunik pisunik tusaasaqarsinnaalertaramik. Taamaattumik meeqqat minnerit corona virus’simut tunngasunik ilisimatinneqartariaqanngillat.

6. Tusagassiuutit naapertuuttumik atortarsigit
Nutaarsiassat ulloq unnuarlu ingerlasarput nittartakkatigullu attaveqaatitigut video’t uppernarsarneqanngivissut siammarterneqartuarput. Nutaarsiassat sakkortuallaat meeqqanut sakkortuumik annilaangalersitsillutillu sunniuteqartarput. Suut takunerlugit iluamik paasineq ajoramikku – takorluuisinnaanerallu killissaqanngitsumik ingerlarsulersinnaasarpoq. Taamaattumik meeqqat suli atualerneqanngitsut nutaarsiassanik isiginnaartussaanngillat, meeqqallu annerusut taamaallaat inersimasumik ilaqarlutik isiginnaarsinnaapput, takusaat inersimasunit nassuiarneqarsinnaaniassammata.

7. Oqaloqatigilluarnissamut periarfissaq atorsiuk
Meeqqat nassuiaassinnaavat qangaanerusoq nappaatit assut ulorianarsimagaluartut, iliuuseqarfigineqarnatik siaruaassinnaasaramik. Oqaluttuarisaaneq ilinniarfigilluarlugu ullumikkut nappaatit siaruaannissaannik qanoq pinngitsuuisitsisoqarsinnaanersoq ilisimaneqarluarpoq. Assersuutigalugu 2003-mi SARS nappaatigineqalermat taava periuserineqartartussanik pilersitsisoqarpoq, nappaatit paasineqartillugit killilersimaartinneqartinneqartarnissaat anguniarlugu ingerlaaserineqartartussanik.

Paasissutissanik aallerfigineqartut: KNR.gl aqqutigalugu:  Nappaatit tunillaattartut pillugit ataatsimiititaliaq, Peqqinnissamut aqutsisoqarfik, DR.dk, Statens Serum Institut aammalu nunanut allanut ministereqarfik, Udenrigsministeriet.