Meeqqatit Coronavirus (COVID-19 ) pillugu
ima oqaloqatigisinnaavatit
Meeqqat qanoq eqqissisarneqarsinnaanersut qanorlu illersorneqarsinnaanerat pillugit siunnersuutit pitsaasut arfineq-pingasut.
UNICEF
Apriilip 27-ani 2020 nutartigaq
Ulluni makkunani coronavirus 2019 (COVID 19) pillugu tusagarpassuit pissutaallutik uissuumminissaq qanittuararsuusinnaavoq. Meeqqat aamma taamatut misigisimasassappata tamanna aamma tupinnaranilu paasinarluarpoq.
Meeqqat internettimi TV-milu takusatik – inunnilluunniit allanit tusakkatik – immikkoortissallugit ajornakusoortissinnaasarpaat, tamakkulu pissutigalugit meeqqat ersinermik, toqqissisimajunnaarnermik nikallunganermillu eqqorneqarnissamut qanittuaraasinnaapput. Kisianni meeqqatit ammasumik tapersersuerpaluttumillu oqaloqatigisarukkit, taava ikiussavatit paasinnittunngortillugit, sapiinnerulersillugit immaqalu aamma allanut ajunngitsumik tunniussaqarsinnaasunngortillugit.
1. Apeqqutinik ammasunik apersortarit tusarnaartarlutillu
Aallaqqaammut meeqqat sammisamut oqaluuseqarnissaannik kaammattortakkit. Qanoq paasisaqareersimatiginersut paasiniaruk malittaralugillu. Nukangavallaarpata tuniluunnerlu pillugu suli tusarsimanngippata, taava tamakku eqqartornissaat pisariaqassanngilaq – qaavatigut ernumasaarinissaq pinnagu eqqiluisaarnissamut ileqqulersuutit pitsaasut kaammattuutaasinnaapput.
Toqqissisimasumik avatangiiseqartikkit meerarlu killilersugaanngitsumik oqalussinnaatiguk. Titartaaneq, oqaluttuat sammisallu allat oqaloqatigiinnissamut aqqutissiuisuusinnaapput.
Ernummatigisaasa annikillisarnaveersaarnissaat aamma avaqqutaarnaveersaarnissaat pingaarnerpaavoq. Misigissusaat akuersaakkit oqarfigalugillu tamakku annilaanngatigalugit aamma ajunngitsoq. Tusarnaarluartuunerit meeqqamut malunnartumik takutiguk, aamma paasitikkit tunuarsimaarnatik sukkulluunniit pisariaqartilerunikku illit ilinniartitsisorluunniit oqaloqatigisinnaagaasi.
2. Ammasuugit: Ilumoortoq meeqqamut paasinartunngorlugu nassuiaruk
Meeqqat pisinnaatitaaffeqarput nunarsuarmi pissutsit qanoq ittuunersut eqqortumik paasisaqarfigissallugit, kisianni aamma inersimasut akisussaaffeqarput meeqqat ernumanartumik annilaangallutillu atugaqarnissaraluannit ingalassimatissallugit. Nassuiaagaangavit oqaatsit meeqqat ukiuinut naleqquttut atortakkit, qanoq qisuariartarnersut eqqumaffigiuk annilaangariaasiallu sianigalugu.
Apeqqutaat akisinnaanngikkukkit eqqoriaanaveersaassaatit. Taamatut pisoqaraangat paasissutissanik ujaaseqatiginissaannut periarfissatut tamanna atoruk. Nunatsinni Nakorsaaneqarfiup nunallu tamalaat akornanni kattuffissuit nittartagaat, soorlu UNICEF-ip aamma WHO-p nittartagaat paasissutissanik aallerfissaqqittaqaat. Aamma nassuiaatissavatit internettimi paasissutissat ilaat eqqortuuneq ajortut paasisimasaqartullu tutsuiginarnerusartut.
3. Namminneq kammalaatitillu immissinnut qanoq illersorsinnaanersusi takutiguk
Assaat akulikitsumik asattarnissaannik kaammattuineq meeqqat coronavirusimut nappaatinullu allanut illersuutissaattut pitsaanerpaavoq. Oqaloqatigiissutiginera ersisaarinerusariaqanngilaq. Assersuutigalugu assaat qanoq sivisutigisumik asattarnissaannik ilitsersuissagaanni erinarsuut “Bamse sinippoq” marloriarlugu erinarsortaqquneqarsinnaavoq imaluunniit qiteriaaseq aalajangersimasoq ilikkartillugu. Asanneq taamaaliorluni nuannersunngortinneqarsinnaavoq.
Ikutsip peqittarfianut qanoq tangajortassanersut meeqqat ilitsersuussinnaavatit. Aamma inuit malunnaateqaraangata qanoq ilisukkut qanillinaveersaarnissaannik nassuiaallugit, kissarneqaleraluarunik, quersulerunik anertikkalersimagunilluunniit oqaluttuartaqqullugit kaammattorlugit.
4. Toqqissisimatitsisigit
TV-kkut internettikkullu assit imaaginnavissut isigileraangatsigit ilaannikkut ajornartoornermik unguneqarsimasutut allaat misigisimalersinnaasarpugut. Assit qarasaasiap umeruaani takusatik ulluinnarnilu avatangiisiminni pisut meeqqat amerlasuutigut immikkoortikkuminaatsittarpaat, navianartorsiortutullu misigilersarlutik. Meeqqatit pinnguarnissamut ikiorsinnaavatit, periarfissaqarpallu eqqissisimaarnissamut periarfissillugit. Ileqqut pilersaarusiallu aalajangersimasut sapinngisaq tamaat malittarisarsigit, ingammik unnukkut innarnerup nalaani, avatangiisillu allanngorsimagaangata aamma tassani ileqqunik aalajangersimasunik pilersitsisaritsi.
Najugarisassi eqqaani tuniluunnermik aallartittoqarsimapppat meeqqatit eqqaasittassavatit tunillanneqarnissaat ilimananngitsoq. Aamma coronavirusimik tunillatsissimasut amerlanerit napparsimarpiarneq ajortut, kiisalu inersimasorpassuaqartoq ilaqutariit ilissi illersorniarlusi assut ilungersorlutik sulisunik.
Meerartarsi peqqissutut misigisimanngippat angerlarsimaannarnissaa imaluunniit napparsimmavimmiiginnarnissaa meeqqamut kammaanullu isumannannginnerusoq nassuiaatigisassavarsi. Aamma paasitissiuk tamanna ilaannikkut artornarsinnaasartoq (immaqa annilaanganarluni nuanniilluniluunniit), kisianni maleruagassat malikkaanni tamanna kikkunnut tamanut isumannaatsuusartoq.
5. Assigiinngisitsinermik misigisaqarnersut siammaanersulluunniit alaatsinaakkit
Nunarsuaq tamakkerlugu coronavirusi siammalermat arlaleriarluni nalunaaruteqartoqartarpoq ammip qalipaataa tunngavigalugu assigiinngisitsisoqartartoq, taamaattumik pingaaruteqarpoq eqqumaffigissallugu meeqqatit assigiinngitsitsinermik/uumisaarinermik misigisaqarnersut namminerluunniit assigiinngisitsillutik pissusilersornersut.
Meeqqat nassuiaatissavat coronavirusi qanoq isikkoqarnermut, suminngaanneersuunermut qanorluunniit oqaaseqarnermut attuumassuteqanngitsoq. Atuarfimmi nilliaffigitissimagunik uumisaarneqarsimagunilluunniit inersimasumut toqqissisimanarisaminnut tamakku pillugit oqaluttuarsinnaasariaqarput.
Meeqqatit eqqaasissavatit kikkulluunniit toqqissisimallutik atuarfimmiittartussaasut. Qinngasaarineq sukkulluunniit akuerineqarsinnaanngilaq, aamma inussiarnersumik pissuseqarnissaq allanullu tapersersuisarnissaq tamatta pisussaaffigaarput.
6. Ikiuisartut oqaluttuarikkit
Meeqqanut pingaaruteqarpoq paasissallugu inuit inussiarnersumik inissaqartitsisumillu pissusilersornermikkut imminnut ikioqatigiittartut.
Meeqqat oqaluttuuttakkit akornatsinni inoqartoq peqqinnissaqarfimmi sulisunik, ilisimatuunik, inuusuttunik allarpassuarnillu tuniluuttoqannginnissaanik ilungersuuteqartunik, inuiaqatigiillu iluanni toqqissisimasumik inuuneqarnissarput pillugu taakku annertuumik suliaqartut. Assut toqqissiallaatigissavaat paasillugu ajunngitsunik tapersersuisunillu inoqartoq allannguillutik iliuuseqarusuttunik.
7. Imminut paarigit
Meeqqanut ikiuilluarsinnaanerussaatit nammineq aamma imminut ikiornissannut nukissaqaruit. Illit nutaarsiassanut qanoq qisuariartarnersutit meeqqat ingerlaannaq malugisarpaat, taamaammat eqqissisimasuunissat imminullu aqussinnaanissat pingaaruteqarpoq.
Aarleriguit nikallungallutilluunniit imminut piffissaqarfigigit, ilaquttatit, ikinngutitit allalluunniit tatigisatit avatangiisinniittut saaffigikkit. Qasuernartunik sammisaqarnissamut imminut piffissalerit toqqissisimaneruleqqinnissavit tungaanut.
8. Oqaloqatigiissimagaangassi peqqissaartumik naggasertarlugit
Meeqqat suli toqqissisimanngitsut qimannaveersaarnissaat paasissallugu pingaarutilerujussuuvoq. Oqaloqatigiillusi naammassileraangassi sapinngisamik annilaanganerat qanoq innersoq nalilersoruk, timimigut pissusilersornera nakkutigiuk, nipaa aamma pissusissamisoornersoq maluginiaruk anersaartorneralu alaatsinaallugu.
Meeqqatit eqqaasittakkit sukkulluunniit ilungersunartunik eqqartuerusukkaangata eqqartueqatiginissaannut ammallutit. Aamma eqqaasittakkit eqqarsaatigisarakkit, tusarnaarumallugit, ernumassuteqarpatalu sukkulluunniit najortuassallugit.
